Maanantaina alkoi meidän kaupungin järjestämä joka vuotinen koulujen välinen juoksu kilpailu jota juostiin neljänä eri päivänä eripuolilla kaupunkiamme. Juoksut kisattiin ikäluokittain,tytöt ja pojat erikseen ja tänä vuonna meidän muksut halusivat kisata mukana, jopa Emily joka ei noin muuten juoksemisesta välitä.
Maanantaisessa osakilpailussa pojat sijoittuivat omassa sarjassaan (150m) Ashton toiseksi ja Alex neljänneksi. Emily oli omassa sarjassaa (350m) yhdeksäs.
Tiistaina Emilyllä oli breakdanse tunti koulun jälkeen,joka on muuten uusi laji mitä tanssi koulu tänä vuonna tarjosi ja josta neiti Emily oli välittömästi kiinnostunut ja halusi ehdottomasti kokeilla. On muuten neidin laji!
Tanssi tunnilta ajettiin hippulat vinkuen juoksukisoihin jossa tällä kertaa ei palkintopalli paikkaa irronnut mutta pojat juoksivat hienosti neljänneksi ja viidenneksi.
Emilyllä meinasi puhti loppua ennen maaliviivaa,joten äitipä pisti kannustus huudot raikumaan, juoksi neitin vierellä ja niin päästiin maaliin saakka,eikä edes viimeisenä...kannustus auttaa aina ;)
Näin lähtee "baby freeze"
Jaksaa jaksaa!
Keskiviikkona oli huilipäivä juoksu kisoista mutta meidän perheellä ei suinkaan urheilusta. Emilyllä oli koulun jälkeen hip hop- tunti ja sieltä suoraan suunnattiin poikien futis peliin.
Hitsi,nyt täytyy sanoa että poikien futis joukkueesta on kuoriutumassa todella kova tiimi! Ainut heikko linkki mikä poikien joukkueessa vielä on,on maalivahti. Ei sillä ettei kukaan haluaisi olla maalivahti,siitä toisinaan oikein tapellaan kuka saa olla maalivahtina mutta se ei tunnu oikein olevan innosta riippumatta kenenkään vahvuus. Noh,eiköhän sekin puoli saada hiottua kasaan ja sitte meillä on voittamaton paketti!
Torstaina sitte oli taas juoksujen vuoro. Ja tällä kertaa oli Alexin vuoro säteillä,poikanen meinaan juoksi hienosti kolmanneksi.
Meinasi mennä kolmas sija ensin sivusuun kun toisen koulun poika meni maaliviivan jälkeen Alexin ohi mutta onneksi tarkkasilmäinen kirjuri oli kirjannut Alexin juoksunumeron jo ylös ja korjasi tilanteen kuuluttamalla oikean pojan oikeaan paikkaan! Ashton juoksi itsensä myös hienosti viidenneksi. Emily sen sijaan pyysi saada välipäivää juoksuista ja eihän semmoseen voi toista pakottaa jos siltä tuntuu ettei nyt oikein juoksu luista.
Hienoa Alex!
Perjantaina oli viimeinen osakilpailu juoksuista ja kisojen jälkeen oli palkintojen jako jossa selvisi koko viikon kestäneiden juoksukisojen voittajat.
Alex sijoittui kisoissa kolmanneksi ja sai hienon mitallin kaulaan! Ashton oli neljäs josta poika ei ollut ollenkaan iloinen :(
Meillä ei ole aikaisemmin ollut oikeastaan ollenkaan kaksosten välillä kilpailua mutta nyt tuntui nelos paikka Ashtonista hirveältä häviöltä,eikä poika peitellyt pettymystään lainkaan vaan itki äitin helmoissa katkeria kyyneleitä. Pettymystä ei lievittänyt myöskään Ashtonin saama mitalli hienosta osallistumisesta jonka koko oli kolme kertaa pienempi kuin veikan.
Kyllä täytyy sanoa että tällä äidillä meni ensimmäistä kertaa pasmat sekaisin poikiensa kanssa koska pojat ovat aina olleet todella kannustavia ja ylpeitä toisen suorituksista.
Wauwawiiwaa Alex!!
Tänään oli vielä vuorossa heti aamusta poikien futis matsi. Aamuisesta matsista oli aavistuksen verran ristiriitaiset tunnelmat koska edellisellä kaudella pelattu sama peli ei mennyt oikein ohjeiden mukaan ja tästä syystä jäi hyvin myös mieleen. Vastustaja joukkueen pojat meinaan olivat todella agressiivisia,potkivat ja tönivät minkä kerkesivät,eikä ketään edes toruttu lopettamaan vaan lähinnä hurrattiin! Myöskään kyseisten poikien kielen käyttö ei ollut ollenkaan urheilumaista.
Tästä viisastuneena eräs meidän joukkueen pojan äiti toi mukanaan videokameran kuvatakseen ottelun ja siinä kaikella todennäköisyydellä tehtävät virheet.
Ja niitähän tehtiin. Pelin alussa jo vastustajan pojat naureskelivat meidän pojille että taisitte tulla tänne häviämään, kunnes meidän pojat täräyttivät heti pelin alkuun avausmaalin jonka jälkeen ääni muuttui kellossa. Videokamerakaan ei ollut ollenkaan turhaan mukana,jälleen nähtiin sellasia ilmalentoja jotka eivät todellakaan kuulu jalkapalloon jotka olisivat muuten jääneet viheltämättä mutta tämä vihainen Suomalais äiti pisti äänihuulensa niin kovaa kentälle ettei varmasti jäänyt huomaamatta!
Ja kuulkaas niin vaan me voitettiin ja vielä kahden maalin erolla!!!!
Alex ja Ashton pääsivät loistamaan pelissä tekemällä yhden maalin yhdessä! :D
Team Alex ja Ashton!
Kotiin päästyämme sanoin muksuille että nyt saa levätä ja huilia loppu viikonlopun...puoli tuntia kaikki kolme jaksoivat olla ja löhötä sohvalla,sitten kuului "äiti,meillä on tylsää. Me lähtään ulos pyöräileen." Ainut joka jäi vielä huilimaan oli äiti joka teki ajatustyötä pyykkikoneen vieressä komeilevasta pyykkivuoresta joka oli kiireisen viikon jäljiltä jäänyt täysin huomioimatta.
Noooh,asiat tärkeys järjestyksessä...ei ne pyykit sieltä mihinkää ollut karannut ;)
Olinpa kerennyt viikon aikana (ihme ja kumma) vähän myös näpräilemään...
Eräänä aamupäivänä surffailin netistä söötit virkatut "uggs"- töppöset pienelle ja siinä kahvikupposen ääressä päätin kokeilla omaa versiota.
Hyvät kahveet ja pikku töppöset valmiit!
Pienen ihmisen lämmittimet ;)
Viimeisimmät tällä viikolla valmistuneet näpräilyt olivat Emilylle tekemäni kynsikkäät. Neiti kun on nyt polkenut suurimman osan aamuista kouluun pyörällä ja ilmat ovat ruvenneet viilenemään niin pysyvät sitten pienet kätöset lämpöisinä.
Box!
Muuttolaatikoiden määräkin on kiitettävästi laskenut,kohta olen saanut kaikki purettua ja uusi kotikin rupeaa näyttämään enemmän ja enemmän omalta. Muma osti mulle aivan ihanan ja ihan mun näköisen kukkatelineen kesän lopussa vieraillessaan meillä ja viimein löysin liitujakin jotta sain telineen koristeltua loppuun. Vielä kun löydän muutolaatikon missä on loput maljakot niin saan viherkasvitkin saman näköisiin maljakoihin :)
Do not touch!
Rakkaat "hängimässä".
Nyt tää kiittää ja kuittaa tähän ja aikoo nostaa jalat ansaitusti sohvalle....ja ehkä ottaa puikotkin vielä tänään esille.
Hyvää loppu viikonloppua kaikille!!
