Nyt on muutot muutettu ja suurimmat rempat tehty uudessa kodissa,loput valmistuvat pikkuhiljaa ajallallaan.
Lapset ovat palanneet takaisin kouluun kesälaitumilta uutta pontta täynnä. Koulumatka pidentyi hieman lapsilla jonka Emily on käyttänyt uutena nelosluokkalaisena hyväkseen ja pyöräilee matkan luokkakaverinsa kanssa kouluun. Belgiassa lain mukaan nelosluokkalaiset eli yhdeksän vuotta täyttäneet saavat pyöräillä itsenäisesti kouluun. Olin asian itse suunnitellut niin että opettelisin matkan Emilyn kanssa ensin kahdestaan ja sitten pikku hiljaa neiti rupeasin sitä polkemaan itse. Mutta viime viikolla Emilyn luokkakaveri joka on jo vuoden polkenut saman matkan iso siskojensa kanssa ilmestyi ovelle ja siitä se sitten lähti,neiti meinaan itse kouluun. Eipä siinä jäänyt äidille oikeastaan aikaa edes järkyttyä asiasta. Pakkohan se on joskus ruveta lapsiinsa luottamaan ja antaa tilaa levittää siipensä...No ehkä muutan kyyneleen jouduin nieleskellä neidin polkastessa pihasta...
Nämä tokaluokkalaiset mami saa vielä kyyditä kouluun :)
Lasten lähdettyä kouluun,itse olen saanut pikku hiljaa purettua langat ja puikot muuttolaatikoista ja keskeneräiset työt esille.
Joista ensimmäisenä mulla oli meneillä mummon neliöistä aloittamanani pixel-kuvioinen peitto. kyseisen idean löysin internetistä neulottuna mutta ajattelin josko vastaava onnistuisi virkkaamalla.
Virkkasin peittoon luonnon valkoisia neliöitä ja mustia neliöitä joista kirjailin sanan "hi". Ja koska meidän perheessä töiden purkaaminen ei ole mitään uutta,rupesi luonnon valkoinen väri neliöissä ärsyttämään varsinkin koska huomasin että olin käyttänyt kahta erisävyistä luonnonvalkoista lankaa ja eron huomasin selvästi vasta aseteltuani palaset paikoilleen ja päätin purkaa työn ja tehdä valkoiset neliöt uudestaan puhtaan valkoisesta langasta!
Virkatun peiton toiselle puolelle meinaan vielä ommella mustan kankaan.
Seuraavaksi puikoilla loihdin harmaan villapaidan :)
"Zzzz"
Loppu kesästä mumakin tuli vielä vierailemaan ja katsastamaan uuden kodin. Muma pääsi myös saattamaan muksutkin uuden koulu vuoden alkuun. Mullekin siis jäi aikaa olla oman äidin kanssa, laittaa uutta kotia ja purkaa laatikoita.
Ja mikä tärkeintä....vähän vitpottaa ;)
Viimeiset aurinkoiset kesäpäivät hyödyntäen,käsityöt kahvin ja jäätelön kera pihalle :D
Muman loihtiessa perheemme jalkoihin pöllösukkia,rupesin itse vitpottamaan samanlaista ruutu-neuletakkia jonka olin jo aikaisemmin tehnyt kummipojalleni mutta tällä kertaa käytin petroolin väriä harmaan sijaan.
Ruutuneuletta pukkaa...
Mikä tärkeintä,tänään on rakkaan tyttäreni syntymäpäivä. Pikku tyttöni täyttää yhdeksän,enkä voi uskoa ajan menneen näin nopeasti! Vasta samainen tyttö hiihti vaipoissa,äitin,tätin tai muman korkkareissä (kenen milloinkin löysi) ja viihdytti kaikkia tansseillaan.
Nyt tämä samainen nuori neiti huikkaa vain heipat ovelta ja lähtee itsenäisesti kouluun...
Hyvää syntymäpäivää rakas Emily!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti