tiistai 25. helmikuuta 2014

Menoa menon perään

Tiedä taas mistä aloittaisi...viime viikonlopussa oli vauhtia mikä ei sitten pahemmin ole hidastunut alkavalla viikollakaan. 
Lapsilla on tällä viikolla koulussa aiheena karnevaalit. Joka päivälle on oma aihe puheutumisen suhteen ja viikko tulee huipentumaan perjantaille jolloin koulussa mennään luistelemaan ja sen jälkeen on varsinainen karnevaali!

Perjantaina koulun jälkeen ruvettiin lasten kanssa kaivelemaan laatikoista valmiiksi karnevaalia varten roolivaatteita. Muksut innostuivat kokeilemaan kaikkea mahdollista päällensä. Penkomisten seasta löytyi myös iskän vuosi sitten Nigerian reissulta tuomat afrikka vaatteet jotka ovat olleet isot tähän asti mutta nyt istuivat kuin nenä päähän joten olihan siitä pakko ikuistaa kuva :D


Little africans

Ideana oli etsiä viikon karnevaali vaatteet jo valmiiksi koska viikonlopusta olisi tulossa kiireinen ja sunnutai iltaan ei olisi järkevää roolivaatteiden etsimistä jättää koska jos jokin olisi jäänyt pieneksi viime vuodelta,jäisi uusien etsimiseen vielä aikaa.

Lauantaina sai äiti asettua taas tukevasti ja tutusti penkin ja ratin väliin,tiedossa oli tiukkaa ajoa. Kahdeksitoista vietiin Emily hip hoppailemaan,tämän jälkeen kuskasin isin ja pojat futis matsiin. Jouduin lähtemään samantien ajamaan takasin Emilyä hakemaan ja kerettiin juuri sopivasti pelin alkuun poikia kannustamaan.


Emi sisko on enemmän ja vähemmän tätä mieltä veikkojen peleistä ;)

Vitsi että osaan olla ylpeä molemmista pojista miten hienosti ne futista pelaavatkin!
Me ollaan isin kanssa mietitty jo pitkään että olisi aika vaihtaa pojat isompaan futis seuraan ja itseasiassa poikien valmentaja on tarjoutunut suosittelemaan poikia toiseen joukkueeseen.

Nykyisessä joukkueessa ei sinällään ole mitään vikaan,pojat ovat pelanneet keskenään muutaman kauden ja ystävystyneet keskenään. Ongelma on vaan siinä että toiset ovat siellä puhtaasti harrastus pohjalta,periaattena se että kunhan jotain liikuntaa saa ja me taas halutaan pojillemme jalkapallosta menestystä.

Hyvin pelatun matsin jälkeen meitä odotti jalkapallo seuran vuosittainen ruokailu juhla jossa oli tarjolla jos jonkin sorttista ruokaa. Minäkin joka välttelen mahdollisimman paljon hiilareita sain vihanneksista,salaatista ja erilaisista kaloista itseni ihan kiitettävään ähkyyn.

Ruokailun jälkeen suuntasimme vielä visiitille tuttaviemme luo,tai oikeastaan vein isin ja muksut tuttaville ja suuntasin itse lasilliselle Suomalais ystävieni kanssa. Vaikka me ei (tarpeeksi)  usein tavatakkaan niin on silti mielettömän rentouttavaa päästä jorisemaan ja päästämään suurimpia höyryjä ulos.

Seuraavana aamuna ei ollut kovin motivoitunutta poikaa sängyn pohjalla kun menin herättelemään mutta kun kysyin lähtisikö kukaan pelaamaan jalkapalloa ,peitot lensivät kaaressa.


Football by force?


Poikein joukkueen isit ja pojat kerääntyvät sunnuntai aamuisin treenaamaan keskenään.

Jalkapallosta käsitöihin :) 
Olinpa saanut aikasemmin viikolla myös siskon tulevalle vauvalla haalarit neulottua. Novitan ipana 2013 - lehdestä löysin aivan ihanan ohjeen haalareihin. Ja koska meillä on siskon kanssa aivan ainutlaatuinen huumorintaju,suunnittelin haalarin taakse pienen "viestin" ;)







Tulevaksi perjantaiksi,luistelua varten olen näpertänyt pojille uusia lapasia. Toiset ovat valmiina ja toiset vielä työn Alla.


Toiset vielä!

Hiihtolomia suomeen ,meillä alkaa ensi viikolla!




torstai 20. helmikuuta 2014

Huopa "uggsit"


Tekaisinpa siskon tulevalle vauvalle tuommoset huopa tossut. Nämä on itseasiassa tosi helppo tehdä jopa sellaisenkin ihmisen joka epäilee taitojaan koska huopa lanka on paksua ja virkkaamalla näkee koko ajan mihin suuntaan työ on menossa joten "virheet" pystyy korjaamaan melko nopeasti.
Huopa tossujen alkuperäinen ohje löytyy täältä.
Ohjeen tossut on tarkoitettu noin 1-2 vuotiaalle mutta silmukka määriä muuntelemalla niistä saa erikokoiset.

Käytin tossuihin itse Novitan päkä huopanen lankaa ja nro.5 virkkuu koukkua. Langan vyyhdissä suositellaan nro.8 - 10 virkkuukoukkua mutta mielestäni jämäkämpi lopputulos tulee pienemmällä virkkuukoukulla.

Päätellessäni tossuja ompelin myös tossun kärkiä aavistuksen verran sisäänpäin jotta kärjistä tulisi enemmän pyöreät kuin suipot. Toki jos haluaa enemmän keijumaiset huopa tossut kannattaa kärjet jättää sinälleen.

Pesukoneeseen laittaessa asetin muovipussia tossujen sisään jottei tossut huovu yhteen (voit myös halutessasi ommella muovipussia muutamalla pistolla tossujen sisäpuolelle) ja laitoin tossut erillisiin pesupusseihin. Pesupussit joita käytän yleensä rintsikoitteni pesussa ovat vallan mainiot tarkoitukseen.

Sitten vaan kirjopesu ohjelmalla 40 astetta linkoukset 600 kierrosta/minuutissa ja koneeseen tossujen lisäksi pari pyyhettä tai vastaavaa pikku pyykkiä. Ole varovainen ettet täytä konetta liikaa koska silloin tossut eivät välttämättä huovu tarpeeksi. 
Jos ei tossut huovu tarpeeksi,voit huovuttaa ne samalla tekniikalla uudestaan.

Pesukoneen jälkeen venyttelin tossut muotoonsa,saa vetää aika voimakkaastikkin :)
Itse tykkään huopa juttujen tekemisestä juuri siksi että niitä voi muokata mielensä mukaan juuri vetämällä,ne ei mene rikki!

Ja tossut "pörrötin" vielä mattoharjalla reippaasti harjaten.
Töppösten taakse ompelin "nimilaput" jotka löysin askartelu kaupasta aikoinani jotta töppösistä tulisi enemmän "uggsien" oloiset.

Ja eikun odottelemaan että tuleva omistaja syntyy :D



maanantai 17. helmikuuta 2014

Relaxia


Olipa ihanan rauhallinen viikonloppu...viimeiset kaksi viikkoa kun on ollut yhtä hulinaa mukaan lukien viime viikonlopun koulun juhlat. Nyt levättiin koko viikonloppu! Jopa lapset olivat sekaisin päivistä kun edellis viikolla ei ollut "oikeaa" viikonloppua. Vielä lauantai aamuna herätessään pojat kysyivät lähetäänkö kouluun.

Onneksi viikonlopun jalkapallo pelikin peruttiin kovan sateen vuoksi. Juuri viikonlopuiksi on osunut hirveät rankka sateet, nyt se ei haitannut koska lepo tuli meille oikeaan aikaan!

Perjantaina oli ystävän päivä ja sain lapsilta ihanat kortit ja kukat jotka he olivat askarrelleet koulussa. Ashton rakas tuli halaamaan äitiä korttia ojentaen ja sanoi äidille : " Äiti,mä rakastan sua ihan hirveesti! Ja tiiätkö mitä? Mä lupaan rakastaa sua vielä kun olen kymmenen vuotias." Ihanaa tuo lapsen ajatus maailma ;D


Posti oli tuonut jälki junassa pojille myöhästyneet syntymäpäivä lahjat ja ne oli saatava hinnalla millä hyvänsä perjantaina jalkaan!

Angry birgs popot!


Kävinpä viikonlopun aikana käsityölehtiäni läpi etsien ohjeita vauvan nuttuihin ja löysin vauvan pöllö hatun jonka olin tehnyt about vuosi sitten kokeilu mielessä. En ollut koskaan tehnyt kuvioita virkkaamalla ja novitan netti sivuilta aikoinaan löytämäni virkattu pöllö pipo näytti kokeilun arvoiselta joten päätin tekaista semmoisen. Ompelin hattuun sisälle puuvilla-kankaasta "vuoren" jotta tulevan omistajan pikku pää pysyy varmasti lämpöisenä :D

Eikö olekkin söpö? Tuleva täti on jo ihan sekaisin tulevasta tätiydestä :D


Keksinpä lauantai aamuna että taidanpa viedä tyttäreni pitkästä aikaa elokuviin...Me ei olla Emilyn kanssa tehty kaksistaan pitkään aikaan mitään ja nytkin neiti kysyi automaattisesti tulisiko pojatkin mukaan ja se hymy mikä levisi neitin kasvoille kun sanoin meidän menevän ihan kaksistaan oli kuvaamisen arvoinen.

 


    Minun kaunis rakas <3


Oli muuten hulvaton elokuva :D

Hyvin levänneenä ja uudella energialla uuteen viikkoon.
Hyvää sellaista muillekin!


                                                               






keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Viime aikaista menoa

Sellanen hulina viikko takana että vasta nyt pääsee rauhassa istumaan aloilleen ja vähän hengittämään,nyt kun uusi viikko on jo puolessa välissä ;) 
Viime viikko oli oikea sportti viikko täynnä aktiviteettejä joka tarkoitti äidille autolla kurvailua paikasta A. paikkaan B.
Keskiviikkona oli meillä koulun jälkeen Emilyllä polttopallo turnamentti,johon mentiin poikien kanssa siskoa kannustamaan. Meno oli hurjaa ja kaikilla oli hauskaa...varsinki meijän hurmuri kaksosilla jotka katsomossa sai kaikki vanhemmatkin tytöt ympärilleen ja nopeasti oli molemmilla pojilla jos jonkin näköistä peliä ja puhelinta räplättävänä...Uskomatonta!



Toisaalla...



Poltto pallo turnauksesta kiiruhdettiin suoraan Emilyn tanssi harjotuksiin jossa kevään tulevaa näytöstä varten treenattu musikaali on nyt valmis ja nyt sitä hienosäädellään ja varmistetaan että kaikki tapahtuu samanaikaisesti. Paljon on luvassa pulpetille hyppimistä ja sieltä alas ja tanssin lopussa tyttöjen on tarkotus nostaa tuolit ylös ja pyörittää niitä...lievästi kauhuissaan ollaan muutaman äidin kanssa seurattu harjoituksia mutta tähän mennessä kukaan ei ole loukkaantunut,toivotaan niin jatkossakin.

Tanssi treenien jälkeen kerettiin käydä nopeasti kotona haukkaamassa välipalaa ja vaihtamassa pojille futis- vaatteet päälle. Kyydittiin isi ja pojat harkkoihin ja suunnistettiin Emilyn kanssa kauppaan hommaamaan poikien synttäri kakku tarvikkeet. Pojat pyysivat äitiä tekemään heille angry birds- kakun syntymä päiväksi koulua varten ja koska tämä äiti ei osaa sanoa "ei" haasteille,rupesi hän surffailemaan aina niin luotettavassa internetissä josta löytyy ideat heti :D


Torstai päivä menikin sitte kakkua ideoiden ja toteuttaen,kakku oli saatava valmiiksi ajoissa koska olin luvannut viedä ystävämme perjantai aamuyöllä lentokentälle. Sain kakun valmiiksi yhden aikaan yöllä ja herätys oli neljältä joten nukkumiseen jäi huimat kolme tuntia...nooh ainakin synttäri sankarit olivat aamulla onnesta soikeina kun näkivät jääkaapissa valmiin kakun!






Iltapäivällä perjantaina (päikkäreitteni ;) ) jälkeen suuntasimme isin kanssa kaupoille hankkimaan pojille synttäri lahjaa. Pojat olivat jo kauan toivoneet tabletteja joten sellaiset ajattelimme sitten hankkia. ne on hyödylliset jo pelkästään jalkapallo peli matkoja ajatellen,nyt matkat sujuvat joustavammin kun on tekemistä :)
Autoon ostimme myös tableteille pidikkeet joten leffojenkin katselu onnistuu ja äidin korvia ajatellen tabletteihein kuulokkeet ;)
Jessus,sitä kiljumisen määrää kun pojat pääsivät koulusta ja huomasivat autossa synttäri lahjat! Isosiskokin osasi olla jokseenkin kummallisen onnellinen poikien puolesta,isi meinaan veikkaili neidin olevan enemmänkin naama alaspäin koska hänellä ei ole omaa tablettia,tosin neidiltä löytyy viime vuonna synttäri lahjaksi saatu puhelin mikä on hienompi kuin äidillä ja isällä...

Lauantaina herätys oli 08.00, suuntana koulu ja harjoutukset sunnuntaina juhlia varten. Vanhemmat eivät saaneet jäädä katsomaan harjoituksia joten edelleen jäi arvoitukseksi kuinka hyvin sunnuntaina tultaisiin Suomea lavalla laulamaan :)
Harjoitusten aikana kerkesin laittaa poikien peli kassit valmiiksi kunnes sain viestiä valmentajalta että päivän peli oli peruttu kovan sateen vuoksi,peli kenttä muistutti kuulemma enemmänkin uima-allasta kuin jalkapallo kenttää...
Joten koulun kenraali harjoitusten jälkeen oli vain vuorossa enään Emilyn tanssi treenit ja loppu päivä levättiin ja ladattiin akkuja seuraavaa päivää varten koska luvassa oli koko päivä koululla. Tänä vuonna järjestettiin kaksi näytöstä koska viime vuonna esityksiä oli yksi ja moni katsomaan tullesta ei mahtuneet saliin istumaan joten tänä vuonna paikka pulan välttämiseksi järjestettiin kaksi näytöstä. Itse lupauduin iltapäivän näytökseen avuksi taukojen ajaksi,ihan nähdäkseni esitykset tuplasti ;)
Että oli tämä äiti ylpeä lapsistaan! Niin upeasti laulettiin Suomea,itse oli pakko purra huulta kun meinasi kyyneleet valua poskille...


"Terveisiä..." oli juhlan aihe.


Terveisiä Kiinasta,viestitti Emily luokkansa kanssa.

"Matkan" viimeisenä pysäkkinä oli Suomi...



"Cool on siisti,tyyli on staili,helppo on easy ja laulu on biisi"

Sunnuntai iltana Emilyn ääni oli aivan poissa ja niinkuin oli neidin puhtikin.Maanantaina yritin vielä puoli väkisin pakottaa neidin kouluun ainakin kokeilemaan ja sieltä sitten puoleen päivään mennessä soitettiin josko neitosen voisi hakea kotiin...illalla käytiin lääkärissä toteamassa että hengitys teissä tulehdus,vaatii antibiootteja. Äitin dropit ei nyt tällä kertaa parantaneet kokonaan niinkuin pojilla aikaisemmin flunssan kanssa. Olin meinaan jo hankkinut apteekista flunssa ja yskänlääkkeet hillitsemään Emilyn uhkaavaa flunssaa. No nyt levättiin ja ladattiin akkuja kunnolla koko tiistai päivä,iltapäivään mennessä kotona säteili jo uusi tyttö,täynnä energiaa. Emily kun on semmoinen neiti että se haluaa olla kaikkialla ja tekemässä kaikkea vaikka puhti olisikin loppumassa. Ja kun se puhti sitten viimenään loppuu,tulee totaalinen romahdus.
Tekasin neidille sairas päivän aikana huopatossut lämmittämään neitosen varpaita :D


Näillä eväillä tämä viikko loppuun. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta,lumesta ei ole tietoakaan. Olen päätynyt tulekseen että meidän sää uutisten lukija lukee jonkun muun maan sää uutisia lupaillen lunta joka toiselle päivälle. Kaivoin kevät takin esiin ja julistin kevään alkaneeksi,piste!










sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Hyvää kaksostenpäivää!


Suomessa vietettiin tänään 2.2 valtakunnallista kaksosten päivää joka antoi minulle aihetta muistella aikaa taaksepäin jolloin minun kaksoset olivat ihan vauvoja. Nyt voin jo koko vauva- ajalle nauraa,jopa osittain aika makeastikin mutta kuusi vuotta sitten ei naurattanut! 

Ei naurattanut kun heräät kolmen tunnin välein syöttämään vauvoja,syötät yhtä ainakin puolisen tuntia,vaihdat vaipat,laitat takaisin nukkumaan ja herätä toisen syömään ja toistat saman kuvion jonka jälkeen nukut kaksi tuntia ennen seuraavaa herätystä koska koko ruljanssiinhan kului pelkästään jo tunti!

Päivällä imetät toista samalla kun hyssytät jalalla toista sitterissä koska tottakai hänelläkin on aivan jumalaton nälkä myös!
Onneksi välillä syöttäminen onnistui yöaikaankin tuttipulloilla jolloin pystyin herättämään molemmat samaan aikaan ja asettamaan molemmat puoli-istuvaan asentoon isontyynyn päälle ja syöttämään samaan aikaa,nämä onnistuneet  hetket saivat tuntemaan itseni vallan voittajaksi.

Kunnes mussukat kasvoivat heiman ja rupesivat itse heräämään nälkään öisin ja tottakai samalla herättämään myös toisensa jolloin päädyttiin ratkaisuun laittaa pojat eri huoneisiin nukkumaan, myös päikkärit jouduin ratkaisemaan niin että joka toinen kerta toinen nukkui vaunuissa parvekkeella ja toinen sisällä.

Ulos lähteminen oli semmonen taiteen laji etten usko vieläkään että siitä on aikoinaan selvitty! Ensimmäinen huutaa polla punaisena vaunuissa kaikissa toppavermeissä kun puet toista,puhumattakaan että esikoinen pyörii omissa hiki kirpaloissa eteisen lattialla.Puet nopeasti itsesi valmiiksi,pääset ulko-ovelle ja samalla haistat tuoreen kakan!

Taapero ikään päästyään olisi aikoinaan nitrot ollut varmasti asiaa. Meillä piti loppujen lopuksi kääntää oven kahvat yläasentoon koska pojat olivat yhdessä niin "viisaita" että osasivat tyhjentää lelukoppansa ja työntää laatikon oven viereen ja kiivetä sen päälle avatakseen oven.



Kerran olen löytänyt pojat rappukäytävästä toisen yläportailta ja toisen alaportailta.Siinä tilanteessa meinaat ensimmäisenä kiljaista mutta tajuat samalla että jos kiljaiset alimmainen horjahtaa ja pyörii rappuset alas.

Jollain ihmeellä me olemme selvinneet kaikista näistä kömmellyksistä ilman minkäänlaisia ensiapu keikkoja.

Mutta täytyy sanoa ja edelleenkin kiittää ja kumartaa omalle perheelle ja ystäville jotka meitä auttoivat ja tukivat. Jokainen monikko perheellinen tietää ettei kaikesta selviä yksin ilman läheisten korvaamatonta apua ja tukea! 

Täytyy myös sen verran sanoa että vaikka vauva-aika kaksosten kanssa olikin jokseenkin rankkaa,olemme silti olleet hyvin onnekkaita että meillä on täysin terveät kaksoset.Pojilla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia kasvu viivästyksiä tai epäkypsyyksiä mihin meidät aikoinaan neuvottiin varautumaan.

Ikinä en tule unohtamaan sitä kun neuvola täti totesi minulle että "kyllä se haikara on nämä kaksoset oikeaan osoitteeseen tuonut".


Tuplasti on rankkaa mutta tuplasti on rakkauttakin!